Norsujarru testissä

Tulin kertoilemaan pikaiset kuulumiset, sohvannurkka kutsuu meikäläistä päiväunille hetimmiten!

Koska Wermeroosa on ollut kovin innokas esteillä, ja kuskin käsiparat on ratsastuksen jälkeen kuin punttisalitreenin jäljiltä, ajateltiin kokeilla toista kuolainta.

Wermen emällä aikoinaan tykkäsin käyttää suoraa kumipelhamia esteillä, nyt W:lle testiin pääsivät kolmipalapelhamit. Werme ei ainakaan vaikuttanut kuolaimeen millään tavalla tyytymättömältä, ja alkoi jarrukin löytyä, ehkä jopa liiallisestikin.

Pelhamilla etenkin vasempaan kierrokseen W tuntui painuvan turhan matalaksi, ja koska jarrua löytyi totuttua enemmän, en oikein löytänyt ponnistuspaikkoja. Ja yksi isompikin vahinko kävi, kun rysäytettiin vähän okserin sekaan. Minä olin menossa suhteutettua väliä viidellä laukalla kuten normaalistikin menisin, mutta W päättikin vielä tikata väliin kuudennen askeleen. Hyppy tuntui ihan hidastetulta, melkein ehdin kelaamaan koko elämäni läpi istuskellessnai hypyssä satulan edessä kaulalla ja toivoen parasta. Ok, ehkä tilanne ei näyttänyt niin pahalta miltä selkään tuntui. W on kyllä niin ihana, kun se ei suutu vaikka kuski toilailee välillä ihan omiaan. On se niin kiltti.

Wermeroosa kuvittelee osaavansa ja tietävänsä minua paremmin, kuinka nämä estejutut oikein hoidetaan. Nimim. yhden laukan sarjaa väkisin innarina. Hehee. Alla videomatskua tapahtuneesta. Lopulta laitettiin väliin apupuomi jotta saatiin suuruudenhullu hevonenkin ymmärtämään, että se yksi askel siellä välissä ei olisi ollenkaan hassumpi juttu.

"En mä kyllä mitään tuhmien hevosten kuolaimia tarvii"

Summasummarum, jatkossa taidetaan kuitenkin mennä joko ihan tavallisella paksulla sprengerin kolmipalalla tai sitten sillä oliivikuolaimella mitä olen hypätessä käyttänyt. Pelham voi joskus tulevaisuudessa olla Wermelle ihan ok, mutta kun on tottunut, että hevonen on napakalla tuntumalla ja ohjassa painetta, on vähän orpo olo kun pelhamilla ei tulekaan samanlaista tuntumaa ohjaan.

Eilen olin taas pitkästä aikaa Kaisan koulutunnilla, ja huomenna käydään ihan omine nokkinemme maneesilla hyppäämässä, palaillaan taas asiaan!