Ei-niin-hyvä reissu, mut tulipahan tehtyä!

Tänään oltiin Kuvansissa kisoissa. Ensimmäiset aluekisat siis, ja lajina esteet. Voin heti alkuun todeta, että ahnehdittiin liikaa, ja tästäkin taas opittiin. Kyllähän tässä harmittaa kovasti, mutta tästä päästään sitten vain ylöspäin.

Rata oli tarkoitus hypätä maneesissa, mutta verryttely oli ulkokentällä, ja minulle tämä oli ihan ok. Ainakin siihen asti, kunnes menin verkkakentälle ja huomasin, missä kunnossa se oli.

Mukavahan se on verrytellä nelivuotiaalla hevosella 80cm esteitä, kun kentällä hevonen uppoaa joka askeleella alaniveltä myöten. Luojan kiitos, esteiden kohdalta pohja oli vielä siedettävä, mutta yritäppä ylipäänsä päästä verkkaesteelle, kun nelivuotias tasapainoton hevonen pystyy hädintuskin ravaamaan noin huonolla pohjalla pystyssä pysyen.

Verkattiin sitten vain sen verran, että hypättiin kerran kaikki esteet ja käytiin kaikki askellajit läpi. Verkkaesteillä huomasi hyvin, että Werme varoi pohjaa kovasti, eikä se tuntunut hypätessä sen vuoksi normaalilta.

Maneesissa sai ottaa yhden hypyn ennen aloitusta, ja sen minä tein vakuuttaakseni hevoselle, että tämä pohja on jo parempi. Kuitenkin Wermelle jäi varovaisuus päälle, ja hypyt olivat räveltämistä, huonoja paikkoja ja vääriä laukkoja. Toki omassa ratsastuksessani oli varmasti paljon sanottavaa, hevosen syyksi en laita mitään. Werme kuitenkin hyppäsi kiltisti kaikki erikoisesteetkin, ja päätin keskeyttää radan, ihan vain sen vuoksi, että ei me tuurilla tultu hyppäämään.

Radalla oli paljon lyhyitä teitä, ja on myönnettävä, että se oli vielä liian vaikea meille. Suunniteltiin, että nyt treenataan talvi ja vasta keväällä kokeillaan seuraavan kerran aluekisoja.

Mutta ei reissu ihan hukkaan mennyt, Werme tutustui tänään bankettiin! Heh, parkkipaikkana toiminut isompi ratsastuskenttä sisälsi nimittäin banketin, ja me Wermen kanssa sitten päätettiin mennä tutkailemaan sitä kukkulaa lähempää.

"Nyt vaarovasti.."

"..Ja sitten voisin vaikka juosta pois"

Joku ylisöpö heppa!

Meidän mielipide kisoista.

Niin ja huomatkaa meidän ihana uusi huopa! Ankyn estemalli, ATC ja täydellisen punaisena! Tällaista ollaa etsitty jo pitkään, mutta mistään ei ole juuri tätä väriä ja mallia löytynyt. Ja Haaramon ratsutarvikkeesta löytyi pitkien etsintöjen jälkeen yksi kappale, joka sitten kotiutui meille. Ja ei ihmekkään, kun ei tätä meinattu löytää, eihän näitä kuulemma edes valmisteta enään!

Ja toisena ostoksena ehkä maailman söpöimmät ja tyttömäisimmät riimut, jotka joskus ehkä pääsee hevosen päähän asti.