Ensin uitettiin karsinanaapuri Heikki, ja Werme tuotiin rantaan heikin toisen uintilenkin jälkeen. Mikä oli luultavasti virhe, W oli kuin lentoon lähdössä. Jatkossa osataan tuoda tamma rantaan vasta, kun se pääse heti veteen ilman odotteluja. Kuitenkin veteen päästessään tamma rauhottui huomattavasti, ja uiminen sujui hyvin. Wermeroosa on mallia pikavene. Veneen soutajana toiminut isäni sanoi uiton jälkeen, että Wermen kanssa pitää soutaa ihan tosissaan ettei tämä lähde veneen ohi.
Antaa kuvien puhua puolestaan.
 |
| "Mennään jo johonkin!! Paarmatkin kiusaa, mulla menee hermot!" |
 |
| Katsokaa, hirvi! ..Eikun Wermeroosa. |
Juuri, kun valitin edellisessä postauksessa siitä, kuinka kouluratsastus tuntuu tällä hetkellä vaikealta, joudun ehkä perumaan puheeni. Ratsastin Wermellä maanantaina, ja tamma oli aivan kuin toinen hevonen! Takajalat oli hyvin alla, W liikkuin hyvin pohkeesta eteen ja oli tasainen edestä. Tai sitten muistin vatsalihasteni etsimisen lisäksi hakea myös hevoselle takajalat tallista.
Todisteita minulla ei tästä ratsastuskerrasta ole, sillä ajattelin jättäväni kameran kotiin, koska "Ei tästä kuitenkaan mitään tule, kuvia katsellessa tulisi vain paha mieli". Niin. ehkä en jatkossakaan ota kameraa mukaan, niin sujuu näin hyvin? Ei vaan, välillä on vaikeampaa ja välillä taas helpompaa, tätähän tämä ratsastus on.
 |
| ♥ Hömelö |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti